Vauhtia vuosien varrelta

28. Helmikuuta 2018

Paljon on tehty, paljon on tapahtunut yhdistyksen 50-vuotisen toiminnan aikana. Seuraavassa hieman perspektiiviä Tampereen Sydänyhdistyksen meneisyyteen. Olisi kiva, jos tämän pohjalta viriäisi uusiakin ehdotuksia tulevaan toimintaamme.

Sydäntyölle tilaus -hyvinvointi toi sairautta

Sodan jälkeinen elintarvikkeiden säännöstely päättyi pari vuotta Helsingin kesäolympialaisten jälkeen vuonna 1954. Ihmiset alkoivat uudella tavalla nauttia ruoasta ja makeasta, mikä näkyi vyötärön ympärillä. Me söimme enemmän kuin kulutimme. Miehet nauttivat pöllitupakasta. Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin alkoi olla maailman huippua. Keinot kansansairauksien ehkäisemiseen ja hoitamiseen olivat niukat.

Sairaalapaikoista kolmasosa oli 1950-luvun puolessa välissä mielisairaaloissa, saman verran tarvittiin potilaspaikkoja tuberkuloosi- ja kulkutautisairaaloihin. Muille sairauksille jäi siis jäljellä oleva kolmannes. Sydänsairauksia ei silloin tilastoitu erikseen. Koska tuberkuloosin ehkäisemisessä ja hoitamisessa oli erittäin hyvät kokemukset myös vapaaehtoisvoimin tehdystä työstä, saatiin siitä hyvä esimerkki sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisevään toimintaan. Kaksi lehtimiestä ja muutama lääkäri puuhasivat sydän- ja verisuonitautien vastustamisyhdistystä: 24.2. 1955 Helsingin yliopiston juhlasalissa perustettiin Euroopan ensimmäinen Sydäntautiyhdistys eli Hjärtsjukdomsföreningen ry. Vuoden kuluttua nimi muutettiin Suomen Sydäntautiliitoksi.

Tampere Suomen kartalle

Tämän jälkeen Suomeen perustettiin useita maakunnallisia sydäntautiyhdistyksiä. Marraskuun 28. päivänä 1956 Tampereen Raatihuonella allekirjoitettiin Pohjois-Hämeen Sydäntautiyhdistyksen perustamisasiakirjat. Nykyinen Hämeenmaan Sydänpiiri syntyi.

Hallituksen muodostivat yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajat sekä asiantuntijalääkärit. Puheenjohtajana aloitti pankinjohtaja Anto Puustinen ja varapuheenjohtajana ylilääkäri Mikko Reinikainen. Tästä alkoi perinne, jota noudatetaan edelleen eli puheenjohtajan toimii maallikko ja varapuheenjohtajana lääkäri – niin myös meidän yhdistyksemme tänäkin päivänä. Sydäntyö herätti kiinnostusta, mutta jäsenmäärä ei ollut suuri.

Ensimmäinen Sydänsunnuntain juhla oli kuitenkin menestys, sillä Hämeenpuiston NMKY:n saliin ahtautui 700 - 800 kuulijaa. Sydänsunnuntaista syntyikin merkittävä traditio, joka yhdisti erityisesti piirin ja paikallisyhdistykset.

Vähitellen Sydänpiirin toimintaa pidettiin liian Tampere-keskeisenä. Ja tottahan se oli, toiminta keskittyi Tampereelle. Kritiikki johti siihen, että Pohjasi-Hämeen yhdistyksessä alettiin luonnostella 1960-luvun alussa sääntömuutosta alaosastojen eli paikallisten sydänyhdistysten perustamiseksi. Tuohon aikaan Sydäntautiyhdistyksessä oli jäseniä yli 2000. Pohjasi-Hämeen Sydäntautiyhdistyksen kokouksessa 1.4. 1966 esiteltiinkin sydäntautien vastustamistyön organisoitumista kolmiportaiseksi: liitto, piiri ja yhdistykset.

Ensimmäiset piirin alueelle perustetut paikallisyhdistykset olivat Valkeakoski, Vammala, Mänttä ja Nokia, jotka rekisteröitiin vuonna 1968.

Tampereen Sydäntautiyhdistyksen perustamiskokouksessa 1. 4. 1966 yhdistyksen hallitukseen valittiin 15 jäsentä varatuomari, yliopiston sihteeri Aunis Kantonen, kardiologi Eila Leskinen, ylilääkäri Rauno Heikinheimo, tohtorit Reino Ruosteenoja, Lauri Siitonen ja Hannu Markkula, poliisimestari Eero Melartin, maisteri Mirja Saari, rouvat Leena Lindfors ja Laila Halme, lääkintävoimistelija Mirja Warras, toimittajat Arvi Laakso ja Wäinö Hakala, ohjelmapäällikkö Eero Eräpuu ja tiedotuspäällikkö Raimo Salonen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Aunis Kantonen, varapuheenjohtajaksi Eila Leskinen ja sihteeriksi Raimo Salonen. Yhdistyksen taloudenhoitajaksi ryhtyi Eila Lauttia. Erikseen perustettu työvaliokunta, joka valtuutettiin käynnistämään paikallista toimintaa.

Uutta ja rohkeaa aktiivisuutta

Tampereen Sydänyhdistys opittiin pian tuntemaan aktiivisena toimijana, joka näkyi yhä enemmän myös tamperelaisessa katukuvassa. Yhdistystä voisi luonnehtia ajassa eläväksi, itse asiassa edellä kävijäksi, rohkeaksi, säännöllistä toimintaa harjoittavaksi, uusia tempauksia ja kampanjoita markkinoivaksi tamperelaisia palvelevaksi yhdistykseksi.

Sydänyhdistys on noudattanut toiminnassaan Sydänliiton ideologiaa ja toimintaperiaatteita. Toiminta- ja toteutustavat ovat kuitenkin olleet uraauurtavia. Kaikkien tamperelaisten osallistuminen on aina pyritty tekemään niin helpoksi kuin mahdollista, matalan kynnyksen periaatteella. Yhdistys on ollut helposti lähestyttävä ja se on itse hakenut kontakteja sieltä, missä ihmiset liikkuvat esimerkkeinä Halinallet busseissa tai Rautatieasemalla. Yhdistys on järjestänyt mittavia maksuttomia tapahtumia: luennot, Sydänsunnuntain tilaisuudet ja kaikki yleisöodotukset lyöneen Satumetsä-retken. Ruokakurssit tai painon hallinta-ohjaukset ovat olleet maksullisia.

Sydänyhdistys toimi 1970 – luvulla aluksi samoissa tiloissa kuin Sydänpiiri. Aikoinaan piiri ja yhdistys järjestivät toimintaa yhdessä. Varoja saatiin firmojen lahjoituksina ja keräyksillä. Sydäntanssiaiset keräsivät iloisia juhlijoita ja kartuttuivat kassaa. Teemana oli liiton markkinoima Sydänyö. Esiintyjiksi saatiin tunnettuja nimiä ja hyviä esiintyjiä.

Leilan aika

Toiminnan kehittäminen vauhdittui, kun yhdistykseen palkattiin kokopäivätoiminen toimistonhoitaja, jota haettiin lehti-ilmoituksella vuonna 1975. Tehtävään tuli valituksi Leila Vuorinen, mikä osoittautui yhdistyksen siunaukseksi.

Terveysvalistustyö alkoi vähitellen muuttua ennaltaehkäiseväksi ja tutkittuun tietoon perustuvaksi toiminnaksi. Yhtenä hyvänä esimerkkinä yhteistyö Leivon Leipomon kanssa. Leipomon kehittämä täysjyväleipä, Sydänleipä, oli uudenlainen yhteistyön muotoja alku, josta yhdistys myös sai tuloja.

1970-luvulla, Leilan aloitteesta, alkoivat monet yhdistyksen menestystarinat esim. luentotoiminta, Metsä on kuin satu – tapahtuma, Sydännuorten toiminta, Valentinus -kampanja, Kalaköyrit jne.

Yhä kasvava, mittava ja aktiivinen toiminta ei ollut mahdollista pelkkien jäsenmaksujen turvin. Tarvittiin muita rahoituslähteitä. Yhdistys sai toimintansa tueksi joitakin yksittäisiä lahjoituksia ja myöhemmin muutaman testamenttilahjoituksen. Yhdistys teki rohkean päätöksen ja perusti oman liikkeen Hämeenpuistoon. Liiketoiminnalla rahoitettiin noin 97 % yhdistyksen toiminnasta. Siis melkein kaikki. käsitti sekä vähittäismyymälän Hämeenpuistossa myytiin erilaisia mm. design-tuotteita, Sydän-kortteja ja ennen kaikkea tyynylinoja. Myöhemmin toiminta laajeni myös tukkumyynniksi. Asiakkaina olivat lahjatavaraliikkeet, tavaratalot ja muut yhdistykset ympäri Suomea. Myymälä ja tukkutoiminta loppuivat vuosina 2009 – 2011.

Toimintaa, toimintaa ja toimintaa

Sydänyhdistys on tuottanut erilaisia sydänterveyttä edistäviä kursseja ravitsemuksesta ja kokkauksesta. On ollut painonhallintakursseja ja tupakoinnin lopettamiseen liittyviä kursseja. Unen merkitykseen liittyviä kursseja pidettiin jo ennen kuin unen merkityksestä alettiin laajemmin puhua. On ollut yksinäisten eli mökkihöperöiden kokoontumisia ja erityisesti mieleen jäänyt kurssi ”Nainen miten pääset nalkutuksesta eroon”. Tälle kurssille oli tungosta osallistumismaksusta huolimatta. Ja miehet sinne vaimonsa saattelivat!

Tampereen Sydänyhdistyksen Sydänsunnuntain juhlat olivat kevään odotettu tapaus. Sydänkerhon jäsenet toimivat juhlien vapaaehtoisina avustajina ja myös ohjelman suorittajina. Sydänkuoro lauloi kuten niin monissa muissakin tilaisuuksissa. Yhdistyksellä oli tiivis ja hyvä yhteistyö Pispan koulun musiikkiluokkien kanssa myös TYKin oppilaat esittivät iloista ohjelmaa. Juhlassa palkittiin Sydämellisiä ihmisiä ja myöhemmin vuoden Valentinus. Sydänsunnuntain tilaisuuksien järjestämisestä luovuttiin 2000-luvun alussa, koska juhlista oli vähitellen muodostunut myös muiden yhdistysten juhla, johon tultiin matkojen takaa linja-autolasteittain. Juhlien kustannukset kasvoivat liian suuriksi yhden yhdistyksen kannettaviksi.

Kuukausiluennot Metsossa ovat aina olleet yksi tärkeä vaikuttamis – ja palvelukanava. Yleisö osaa odottaa korkeatasoisia luentoja. Nykyisin näitä luentoja kuunnellaan Sampolassa. Järjestämme niitä omin voimin ja yhteistyössä Yksi Elämä –hankkeen toimijoiden kanssa. Yleisömenestys on taattu, kaikki eivät edes mahdu auditorioon.

Sydäntupa Hämeenpuistossa muodostui sydänyhdistyksen päämajaksi. Liikkeen yläpuolella oleva Sydäntupa mahdollisti erilaisten ryhmien kokoontumisten. Yhdistyksen rohkeus on mitattu myös siinä, että useamman kerran pankkilainan avulla toimintaa on ennakkoluulottomasti laajennettu. Ensimmäinen toimitila rahoitettiin lainalla samoin kuin oman liiketoiminnan käynnistys. Riski kannatti molemmissa tapauksissa. 

Valtakunnalistakin vaikuttamista

Yhdistys on käynnistänyt omalla toiminta-alueellaan useita tamperelaisten mieleen jääneitä tapahtumia ja kampanjoita. Monet näistä ovat levinneet myös eri puolelle maata ja jääneet tavalla tai toisella elämään.

Tampereen Sydänyhdistys toi Valentinus-aatteen Suomeen. Parin menestyksekkään vuoden jälkeen Valentinus kaapattiin. Kaupallisuus otti osansa. Tampereen Valentinusviikolla järjestettiin näyteikkunoiden somistuskilpailuita, johon kaikki tamperelaiset saattoivat ottaa osaa. Valentinuskortteja myytiin ja läheteltiin Valentinuskortteja. Halinallet kävivät hieromassa mm. bussinkuljettajien niskoja tai hauskuuttivat ihmisiä busseissa ja jakoivat halauksia rautatieasemalla ja toivat paljon iloa tamperelaisille.

Kalaköyrit syntyivät tilanteessa, jossa haluttiin lisätä aina terveellisen kalan käyttöä. Sitä ennen oli jo ollut Pilkkikisoja mm. Kaukajärvellä yhdessä Poliisiurheilijoiden kanssa. Kalaan liittyviä kampanjoita järjestettiin useissa elintarvikeliikkeissä ja vähitellen Kalaköyrit kasvoivat Kalamarkkinoiksi.

Myös suola- ja rasvaviikkoja järjestettiin elintarvikeliikkeissä, vitamiiniviikkoja mm. päiväkodeissa. Vanhusviikot ja univiikot ovat olleet esillä sydänyhdistyksen innoittamina.

Metsä on kuin satu –tapahtumat eli Satumetsä Kaupissa UKK-instituutin ja sitä ympäröivässä luonnossa satuhahmoineen oli todellinen koko perheen tapahtuma. Vuonna 1984 ensimmäiseen Satumetsään odotettiin 500 kävijää, toivottiin 1000, mutta saatiin 5000! Satumetsä oli upea osoitus merkittävästä vapaaehtoisten panostuksesta. Vapaaehtoistyö tarvitsee aina hyvän organisaattorin ja siinä Tampereen Sydänyhdistys onnistui loistavasti. Mukaan oli eri toimijoita, yrityksiä ja merkittävä vapaaehtoisjoukko mm. Sydänkerho, koululaisia ja Terve Nuori –porukkaa. Lopulta tapahtuma kasvoi niin suureksi valtakunnalliseksi tapahtumaksi, että yhdistyksen rahkeet eivät yksinkertaisesti enää riittäneet.

Hyvät hankkeet

Terve Nuori –ohjelma oli Lääkintöhallituksen ja RAYn rahoittama ohjelma. Ohjelma oli nuorille suunnattu terveyden edistämisen kampanja. Nuoret itse tuottivat ohjelmaa aktiivisesti. Yksi näkyvin ja nuoret tavoittavin toiminta olivat savuttomat diskot. Aikansa uutta huumaa.

Sydän on elämän keskus – päiväkotiohjelma vietiin myös muualle Suomeen. Tampereella ohjelmaa varten tuotettiin Hyvän sydämen iloinen koti ja Hyljätyn sydämen mörkki talo. Taloja käytettiin havainnollistamaan ja helpottamaan valintoja, jotka ovat hyväksi tai haitaksi terveydelle.

Sydän kotona oli ESR –hanke, jota toteuttamaan palkattiin kaksi henkilöä. Hanke toteutettiin vuosina 2000 – 2001. Hankkeen kohderyhmänä oli Tampereen kaupungin vanhushuollon kotihoidon työntekijöitä. Hankkeen kokemukset, tulokset hyöty kohdistui kotihoitoon ja sen työntekijöihin sekä heidän kauttaan myös vanhuksiin ja heidän läheisiinsä. Hanke oli yhdistykseltä mittava ponnistus ja hyvä kokemus. Yhdistyksemme sai hyvää palautetta hankkeen toteutuksesta ja onnistumisesta, ja hankkeesta virisi uusia projekteja mm. Pirkanmaan Ammattikorkeakoulussa.

Mihin nyt: Sydänyhdistys ja 2010 luku?

Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä sydäntyötä ja paikallisen yhdistyksen elinvoimaisuutta arvioitiin uudelleen. Yhteiskunnalliset muutokset, toimintaympäristön ajan vaatimukset ja varainhankinta liiketoimintana oli tullut vakavaan kriisiin. Päätettiin luopua liiketoiminnasta ja omista toimitiloista pitkäaikaisen toiminnanjohtajan, Leilan, jäädessä eläkkeelle. Yhdistyksellä ei ollut enää henkilö- eikä taloudellisia resursseja jatkaa toimintaa. Tukkumyynti myytiin ulkopuoliselle ja yhdistys jäi ilman toimihenkilöä. Vuonna 2013 palkattiin yhdistykselle osa-aikainen toimihenkilö vastaavan terveydenhoitajan nimikkeellä. Tällöin yhdistys sai ylläpidettyä joitakin sen tärkeimmistä toiminnoista esim. luennot, pienimuotoiset tapahtumat ja mittaustoiminta. Vuoden verran kolmas palkattu toiminnanjohtaja viihtyi yhdistyksessämme ja nyt vuoden alussa saimme Kirsi Koivun vetämään toimintaamme. Helmikuun alussa 2018 aloitti Eine Järvinen työnsä toiminnanjohtajana ja nyt hän puhaltaa puhtia moniin hankkeisiimme.

Vuonna 2014 yhdistys sai yllättäen mittavan testamenttilahjoituksen, jonka turvin voitiin lähteä rakentamaan uutta, toimivaa Sydänyhdistystä unohtamatta entisiä hyviä toimintoja. Tällä hetkellä toimintamme perusrunkona ovat mm. neljä kerhoa, luentotilaisuudet, uusi toiminnanjohtaja Eine ja aktiivinen hallitus. Sote-uudistus haastaa yhdistystä uusiin tehtäviin ja rooleihin. Innokkasti odotamme myös, mitä uusia tuulia Tampereella avattava Sydänsairaala tuo yhdistyksemme toimintaan. Valmistaudumme! Millaiseen myllerrykseen – sen näyttää aika.

Hannele Rapantin kanssa yhteistyössä Eija Rautavuori