HELTEET KUORMITTAVAT SYDÄNSAIRAUDEN KANSSA ELÄVIÄ SUOMALAISIA

Toiminta • 05. Kesäkuuta 2019

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen. Vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin ikääntyneillä ja pitkäaikaissairauksia sairastavilla. Lähes kaikki sydänsairaudet ovat pitkäaikaisia eli kroonisia. Näistä yleisimpiä ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine. Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa yleisimpiä sydänsairauksia kuten eteisvärinää ja sepelvaltimotautia. Lisäksi yli kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine.

Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat. Merkittävimmät sydänpotilaaseen kohdistuvat haitat ilmenevät hellejaksojen aikana. Ilmiöstä on nähty merkkejä jo nyt. Vuoden 2018 hellejakso aiheutti noin 380 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa. Myös kylmä pakkasilma voi laukaista sydäninfarktin, mutta kaiken kaikkiaan kuumuuden aiheuttama kuolleisuuden nousu on suurempi kuin kylmyyden.

Kuumuus lisää elimistön lämpökuormaa. Normaalitilan ylläpitämiseksi elimistö kiihdyttää ääreisverenkiertoa ja hikoilua. Tämä kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä, sillä pintaverisuonet laajenevat, verenpaine laskee ja sydämen syke nousee. Munuaisten toiminta saattaa heikentyä. Myös sydänsairauksien hoitoon käytetyt lääkkeet, kuten esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet ja ACE-estäjät saattavat heikentää lämmönsäätelyä edelleen.

Vähentääkseen kuumuuden aiheuttamaa rasitusta potilaiden tulee tehdä ennaltaehkäiseviä toimia. Nesteiden nauttimista pitää lisätä odottamatta janon tunnetta. Sydänpotilaiden tulee välttää kuumimpia ympäristöjä ja käydä viilentävissä suihkuissa ja kylvyissä. Eräiden sydänlääkkeiden, kuten beetasalpaajien, nesteenpoistolääkkeiden ja ACE-estäjien annostuksia voidaan joutua muuttamaan hellejaksojen aikana. Tämä lisää yhteydenottoja terveyspalveluihin.

Sydänliitto kutsuu kaikki mukaan tuomaan kansalaisille tietoisuutta helteen riskeistä ja siitä, miten niihin voi varautua. Jokainen voi pienentää hiilijalanjälkeään elämätapavaihtoehtoja tekemällä, kuten työmatkan taittaminen julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä tai kävellen. Vegaaniksi (kasvisruokavaliota noudattavalla) siirtymällä on lähes yhtä suuri vaikutus. Samoin kananmunia ja maitoa sisältävällä kasvisruokavaliolla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään, vaikkei vaikutus olekaan yhtä suuri kuin kasvisruokavaliota noudattavilla.

Tampereen Sydänyhdistyksessä kesään valmistautuminen huomioitiin jo Sydänviikon yleisöluennolla 8.5.2019. Kardiologi Katariina Pitkänen kertoi miten valmistautua kesään sydänsairauden kanssa. Hän kertoi meille käytännön esimerkein, mitä kaikkea kesäarjen asioissa – saunomisessa, uimisessa, liikunnassa ja ravitsemuksessa – sydänsairaan ihmisen kannattaa ottaa huomioon.

 

Lisää ilmaston lämpenemisen vaikutuksista sydänsairauksia sairastavien henkilöiden elämään:

https://sydan.fi/fact/ilmastonmuutoksen-vaikutukset-sydanpotilaisiin/

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmasto-ja-saa/helle/helteen-terveyshaitat

Liu C, Yavar Z, Sun Q. Cardiovascular response to thermoregulatory challenges (review). Am J Physiol 2015;309(11):H1793-812.

Claeys MJ, Rajagoplan S, Nawrot TS, Brook RD. Climate and environmental triggers of acute myocardial infarction. Eur Heart J 2017;38:955-960.

 

Kuva: Suomen Sydänliitto